Auto- ja liikennetoimittajat ry:n historiaa
Auto- ja liikennetoimittajat ry esittää, että valtio ottaisi uudelleen käyttöön romutuspalkkion vuosien 2024 ja 2025 aikana.
Uuden romutuspalkkion pitäisi kohdistua nimenomaan uusien autojen hankintaan. Edellinen romutuspalkkio vuosina 2020–21 ei lisännyt kovinkaan paljon uusien autojen myyntiä, koska lähes kaksi kolmannesta romutuspalkkioon varatusta rahasta käytettiin sähköpolkupyörien hankintaan. Niinpä valtio ei saanut romutuspalkkiosta takaisin autovero- tai alv-hyötyjä kuten vaikkapa vuoden 2018 romutuspalkkiossa.
Nykyisessä kireässä taloustilanteessa on tärkeää, että romutuspalkkio maksaa itsensä takaisin ja tuottaa lisäksi valtiolle lisäarvoa lisääntyneinä verotuloina.
Esimerkiksi jos romutuspalkkio olisi 1 500 euroa, niin 11 000 uuden auton hankinta tarkoittaisi 15 miljoonan euron kuluja valtiolle. Vastaavasti uusista autoista saatava autoverokertymä toisi Autoalan tiedotuskeskuksen laskelmien mukaan takaisin 12 miljoonaa euroa ja alv-kertymää peräti 35 miljoonaa, vaikka laskettaisiin vain ne autot, joita ei ilman palkkiota hankittaisi.
Verotulojen kasvun lisäksi uusien autojen hankintaan kohdistuva romutuspalkkio uudistaisi autonkantaa, vähentäisi päästöjä ja lisäisi liikenteen turvallisuutta. Voisi siis nähdä, että romutuspalkkion käyttöönotto toisi kolminkertaisen hyödyn.
Uuden romutuspalkkion saamisen edellytyksenä oli vuosien 2020–21 romutuspalkkiossa enimmillään 120 g/km:n hiilidioksidipäästöjen raja uuden WLTP-mittaustavan mukaan. Käytännössä tämän uuden WLTP-rajan alle mahtuivat vain täyssähköautot ja ladattavat hybridit, joiden hinnat olivat korkeita. Se rajoitti osaltaan mahdollisuuksia romutuspalkkion käyttöön.
Uudessa romutuspalkkiossa päästörajaa olisi syytä tarkastella niin, että sen ansiosta myös edullisia pieniä autoja voisi hankkia romutuspalkkion avulla vaikka niin, että aiempaa WLTP-mittaustavan mukaista päästörajaa nostettaisiin 140 g/km:iin. Edelleen puhuttaisiin autoista, joiden päästöt ovat merkittävästi pienempiä kuin Suomen teillä liikkuvien ikääntyneiden autojen päästöt.
Vertailun vuoksi esimeriksi Italiassa romutuspalkkiota on myönnetty erisuuruisina riippuen auton päästöistä. Palkkion määrä on ollut enimmillään täyssähköautossa 5 000 euroa ja pienimmillään 2 000 euroa silloin, jos päästöt ovat jääneet alle 137 g/km:n.
Ranskassa täyssähköautolle tai vetyautolle on vuonna 2023 saanut 6 000 euron palkkion ja 4 000 euroa uudeksi laskettavasta alle kuuden kuukauden ikäisestä autosta, jonka päästöt ovat jääneet alle 122 g/km:n. Myös yli kuuden kuukauden ikäisistä autoista on saanut saman palkkion, jos päästöt ovat jääneet alle 137 g/km:n.
 Totuuden torvet -historiikissa on yli 300 sivua ja lähes 200 valokuvaa AuLin 50-vuotiselta taipaleelta. |
Tietokirjailija ja autotoimittaja Juha Partasen kirjoittama kirja on aito tietoteos suomalaisesta auto- ja liikennejournalismista, johon liittyvää kollegiaalista yhteisöllisyyttä voidaan tehdyn tutkimustyön valossa pitää kansainvälisestikin ainutlaatuisena.
Totuuden torvet -kirja kertoo mediakentän suurten murrosten ohella paitsi Auto- ja liikennetoimittajat ry:n pitkästä taipaleesta ja monista muistoista, myös rohkeasti alan vaikeista hetkistä ja arkoinakin pidetyistä puheenaiheista.
Kirjassa on yli 300 sivua ja lähes 200 valokuvaa, mutta mukaan ei mahtunut lähellekään kaikkea suunniteltua, toivottua tai edes jo kertaalleen valmiiksi koostettua. Jokaiseen julkaistuun lehtijuttuunkin on jossain kohtaa laitettu piste, ja sama tehtiin myös AuLin historiikin kohdalla, joka valmistui sopivasti yhdistyksen 50-vuotisjuhlavuoden huipennukseksi.
Totuuden torvet on kirja tuhansien autojen miehistä ja muutamasta naisesta, joita on puolen vuosisadan ajan yhdistänyt paitsi auto- ja liikennetoimittajan ammatti myös yhdistys, jota kutsutaan tuttavallisesti AuLiksi.
Vaikka Auto- ja liikennetoimittajat ry syntyi dramaattisesti ja yhdistys kävi 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa romahduksen partaalla, AuLin historian merkittävimmät kiistat on käyty siitä, ketkä kelpaavat sen jäseniksi ja ketkä eivät.
Yhdistyksenä AuLi on pyrkinyt koko historiansa ajan tukemaan jäseniään heidän vaativassa työssään, joka autotoimittajan ammattiin liittyvästä glooriasta huolimatta vaatii paljon arkista puurtamista.
Totuuden torvet -historiikki kertoo AuLin väliin aika kivisestäkin tiestä, sinnikkäiden edusmiesten järjestämistä lukemattomista tilaisuuksista ja tapahtumista sekä monista käänteistä, joissa ei ole aina tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa…
Juha Partasen tuottaman tekstin viimeistelivät kansien väliin graafikko Toni Lindström, kuvatoimittaja Marko Mäkinen ja kustannustoimittaja Pekka Virtanen.
Auto- ja liikennetoimittajat ry:n kustantaman kovakantisen kirjan ISBN-numero on 978-952-94-5068-8. Kirjan suositushinta ilman postituskuluja on 39 euroa. Kirja on tilattavissa AuLin sihteeriltä Pekka Virtaselta (pekka.virtanen (at) pevitext.fi).
 Klaus Bremer, Kai Lauri Bremer, Matti Järvi, Matti Korjula ja Jukka Miettinen ovat AuLin uudet kunniajäsenet. Kuva Jari Kohonen |
Auto- ja liikennetoimittajat ry kutsui 50-vuotisjuhlassaan 16.12.2021 yhdistyksen uusiksi kunniajäseniksi Kai Lauri Bremerin, Klaus Bremerin, Matti Järven, Matti Korjulan ja Jukka Miettisen. Kaikki uudetkunniajäsenet ovat olleet mukana yhdistyksen toiminnassa sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 1971 alkaen.
Totuuden torvet
-historiikin tilaaminen
Auto- ja liikennetoimittajat ry:n kustantaman yhdistyksen historiikinsuositushinta ilman postituskuluja on 39 euroa. Kirjaan liittyvät huomiot ja tilaukset lähetetään osoitteeseen autoja.liikennetoimittajat@gmail.com
